9/21/2007

Koseriija


Mus leat hui speanta beaivvit dáid áiggiid, mu beaivvit ainnat rivdet fárgga. Iđđedis go morihan in dieđe goassige makkár beaivi šaddá. Sáhtan muhtin beivviid leat dego rosa balvvaid mielde njuikkodeamin, dušše juoiggadan ja dánssodan. Eará beivviid ges lean nu šlundon ahte hálidan beare čsv, čakŋat seaŋgga vuollái. Mun lean fas fárremin iežan ruovttubáikái gos in leat orron guđa jahkkái. Ii bat mus galggašii leat oadjebas dovdu, in bat mun galggašii leat beare ilus go lean fas ruoktut jođus? Muhto ii leat nu álki. Naba jus mun lean oalát rievdan gávpotolmmožin dán moatti jagis. Mo mun galggan birget fas unna ruovttubáikkis? Mu skihpárat fárrejedje dalle go mun ge mannen, mii leimmet ovttaoaivilis ahte Kárášjogas ii lean boahtteáigi, ja hagganeimmet juohke guvlui. Ja dál lean mun fas jođus ruovttuluotta ovtta báikái gos orru ahte dat aidna olbmot geaid mun dovddan leat mu buot lágamuš fuolkkit.
Lean páhkkegoahtán dávviiriiddan, ja fárgga mun guođán iežan favorihttakafeá gos láven fiinnohallat unna espressokohpažiin aviisa logadettiin. Dál lean fárremin báikái gos eai dáidde oba gávdnot ge espresso-kohpat. Guođán kino gos in láve nu dávjá oba fitnat ge, muhto maid sihkarit váillahišgoađán go čohkohalan sis-Finnmárkkus, gos čájehit muhtin boares filmma juohke nuppi vahkku kulturviesus. Guođán buot dáid gáhtaid maid lean šluohtan máŋga jagi, dáid gáhtaid gos beivviid fiinnohallet gávpotrivgut ja ijaid luoittašit vuoikke makkárat vuoikke guđe hámis ja gomas. Guođán boradanbáikkid mat vissásit gal leat tinestan moadde kruvnna go mus leamaš bálkábeaivvit. Boradanbáikkit mat guossohit borramušaid maid leat buktán in dieđe gos máilmmis, ja dákkár herskuid gal in vissá fitne ruovttubáikkis. Jáhkan mun doppe gal ferten bálkábeaivvi finadit bensinstašuvnnas hamburgára viežžamin. Guođán iežan søta bimbo vuoktačuohppi, son gii maid lea muhtin smávva báikkis eret, ja dál lea čielga gávpotnieidan rievdan. Mo galggan birget? Ii leat imaš mun muhtomin ballán, ja daid maŋimuš áiggiid mun lean geahččalan dáhkat nu ollu gávpot-tiŋggaid go vejolaš. Ovdamearkkadihtii sotnabeaivvi, in ástan in vuoiŋŋastit in sekundda ge. Fertejin mannat skihpáran guossái, ja de mannen kinui. Go doppe gergen mannen muhtin kafeái gos juhken njálgga mynteteaja. Mannen borrat kinaborramuša, ja ii das doarvái, mannen vel ovtta filmma geahččat kinus. Eai dá leat leaikkat. Ja ledjen ge beallejamas váiban go gaskaijaáigge jovden ruoktut. Lean measta veahá desperáhta, galggašin geargat nu ollu gávpogastit ovdal manan, dego in livčče goassige boahtimin ruovttuluotta. Ja mun de gal lean boahtimin ruovttuluotta, lean dál jo merken kalenderii goas lean fas deike. Muhto, mii baicce lea speanta, dat lea man guhká mun bisun Kárášjogas. Oaidnit leaš…